169# Tässä ja nyt

Kamera käy ja kuvia tallentuu muistikortille. Hetkiä ja muistoja, joita katsella myöhemmin. Jos kameralle poseeraaminen alkaa tuntumaan jo kasvoissa, väännetään naamalle hassut ilmeet, joille nauretaan jälkeenpäin. Kaviot kopisevat tienpintaa vasten ja huolet häviävät kuin tuhka tuuleen, eikä huomisesta ole tietoakaan. Ollaan tässä ja nyt. 

Eve oli tänään kuvaamassa minua sekä keltajalkaista ystävääni, kun minä vuorostani kuvasin aikaisemmin Eveä ja tämän uutta vuokraponia, jonka ansiosta Evekään ei ole enää vain kuvaaja tallilla, vaan ihan oikea tallilainen. 

Poppisen kanssa käytiin vain köpöttelemässä ja kuvailemassa. Poppinen oli vähän säpäkällä tuulella, eikä hetkittäin poseeraaminenkaan kiinnostanut. Saatiin kuitenkin tosi kivoja kuvia, ja toivottavasti piakkoin saisin myös ratsastuskuvia! Kuten kuvista näkee värjäsin myös hiukseni sunnuntai-iltana, ja olen aivan hullaantunut tähän uuteen väriin, enkä vanhaan halua palata enää koskaan. Seuraavaksi sitten Poppisen jouhet pinkeiksi... Tai sitten ei! Mutta nyt on aika taas lähteä valmistautumaan tulevaan kello kuuden herätykseen, kuten aina viikon välein, eli seuraavaan kertaan siis!