111# Kauden lopetus - estetunti 28.5.

Nyt on kevätkausikin tullut päätökseensä. Surullista mutta totta. Tää kausi oli parempi kuin edellinen, ja opin paljon enemmän. Saa nähdä pääsenkö vielä hyyppärän heppojen selkään. Saattaa olla että en, mutta sen näkee sitten. Nyt vetistelyt sikseen ja eiliseen tuntiin. Oli kiva lopetus kaudelle kun päästiin hyppimään!

Jotta ymmärtäisitte mistä esteestä puhun, tein teille hienon hahmotelman esteistä mitä me mentiin. Eli hyppäsin siis Leevillä, kuten syksylläkin. Leevillä on tosi kiva hypätä, sillä se ei turhista hötkyile ja hyppää siististi.

Aloitettiin tulemalla ravissa tota yksinäistä n. 50 cm pystyä, jonka edessä oli puomi. Esteen jälkeen oli tarkoitus jatkaa laukalla ja tehdä voltti kulmaan. Voltilla siirettiin raviin ja sitten muiden luo. Leevi hyppäsi hyvin, eikä muakaan paljoa jännittänyt. Tultiin kaikki se kaksi kertaa, paitsi yksi, joka ei voinut hypätä selkäkivun takia. 

Sitten vaihettiin suuntaa ja tultiin laukalla yksittäinen 50 cm ristikko-okseri (kuvassa keltasininen) jonka jälkeen tehtiin laukassa kulmaan voltti jolla siirto laukasta käyntiin. Tää taidettiin mennä jopa kolme kertaa, ja meni ihan hyvin. Leevillä on kyllä aina niin ilo hypätä! Kerran tultiin vähän pohjaan, mutta poni pelasti. 

Kun kaikki oli mennyt ton ristikko-okserin muutaman kerran, siirryttiin linjalle, jossa etummainen ristikko oli 50 cm ja takimmainen ristikko-okseri oli vissiinkin 60-65 cm. Linjan jälkeen tehtiin jälleen voltti samassa kulmassa kuin ensimmäisellä esteellä ja siellä hidastettiin. Linjan keskellä oli tolpat, pitämässä linjaa ns. suljettuna. Aina seuraava meni pienelle voltille odottamaan vuoroaan kun edellinen meni linjaa, ja muut pyörivät isolla voltilla. Leevi aina ties että kohta mennään, sillä häntä rupes hirmuisesti aina viuhumaan ja toinen ois niin mielellään jo lähtenyt. 

Linjalla lähdin kauheesti tuuppaamaan, joka oli huono juttu, koska heilahdin esteen jälkeen aina hieman eteen. Kun ope sitten vähän neuvoi miten voisin paremmin pysyä suorassa, helpottui hyppääminenkin. Leevi ajautui linjan niinsanotulla b-osalla aina vähän reunaan, koska keskityin enemmänkin puristamaan harjasta kuin ohjaamaan. Viimeisellä kerralla kuitenkin sain pidettyä Leevin suorassa, ja hyppy oli hyvä!

Ilmeestä päätellen tollon vielä jännitti... :D Leevi "älä suotta
pelekää, kyl mää handlaan tän!" 

Lopuksi tultiin vielä pientä kolmen esteen rataa, jos sitä sellaiseksi voi kutsua. Tultiin siis taas linja ja sitten keltasininen ristikko-okseri. Linja meni suht hyvin, mutta sen jälkeen Leevi tuli okserille hieman liian hitaasti. Yli päästiin kuitenkin, vaikkakin vähän hassulla hypyllä. Okserin jälkeen taas voltti kulmaan ja sitten isolle ympyrälle odottamaan vuoroa. Tultiin tää kahdesti, sillä aikaa meni hieman hukkaan kun Pähkelin ratsastaja tippui, ja Pähkel löntysteli karkuun. Talikkokin koki surmansa. Tai ainakin melkein, sillä se vääntyi 90 asteen kulmaan :D

            

Tunti meni siis hyvin, eikä mua jännittänyt paljoakaan hypätessä. Tossa ylläolevassa videossa on siis vain linjalle tehdyt hypyt, koska kuvaaja ei saanut pitkän putken kanssa muita videolle. Ja kuvat on myös vain kahdelta esteeltä, eli linja puuttuu, mutta video korvaa sen :D

 Ope myöskin vinkkasi ehdotti että estekurssilla olis vielä yksi paikka, mut hei mistä mä repäsisin 250e? Niin, en mistään, joten sekin jää pelkäks haaveeks. Harmi sinänsä, mutta leirillä pääsen onneks hyppäämään, vaikka eihän se oo sama asia kun Leevillä esteiden yli leijuminen. Kaikella on tarkoitus kuitenkin.

Nyt oon kanssa täs sairastellut aika paljon, sillä jouduin kisoista lähteä kesken kaiken, koska yllättäen 4h yönunet ei riittänyt ja poskiontelontulehdus hyppäsi siihen päälle. Ei kiva siis. Sitten olin maanantain ja tiistain pois koulusta, ja keskiviikkona olisin mennyt, mutta kuume nousi illalla :/ Onneks sentään tuli nyt, eikä leirillä!

Ja tiedän omat virheeni, ei muiden tarvitse niitä alkaa tiedostamaan. Tänään varsinkaan en jaksa, sillä päivä on ollut pitkä ja hyvin rankka. Edes huomista en uskalla miettiä, koska nyt ollaan vähän vaakalaudalla.

110# ESRA 25.5.2013

Heipähei vaan kaikille! :) Kuten osa jo tietää, Jahnu ehdotti mulle silloin 1.4. koulukisoissa, että mun kannattaisi osallistua näihin mestaruuskisoihin. Jonkin aikaa vatvoin sitä ajatusta mielessäni, ja loppujen lopuksi päätin että kokeumushan tämäkin sitten on. Niinpä siis ilmoitin opelle että mielelläni tulen, enkä oo katunut. Lauantai oli kokonaisuudessaan loistava kokemus, vaikka häntäpäähän jäätiinkin. 

Perjantaina flunssa jatkoi riepotteluaan, mutta silti pystyin mennä tallille tekemään kisavalmisteluja. Ensin haettiin mönkkäri ja kerättiin tavaroita (mm. esteitä, paskasaaveja...) pois kentältä, jonka jälkeen kenttä lanattiin. Päästiin sitten rakentamaan rataa ja pistämään kirjaimia sekä kukkia. Kun kaikki hommat oli tehty, päästiin Lindan kanssa pesemään ponia. 

Henri oli pestessä kamala höselö, ja joka hetki oli yksi jalka ilmassa, tai sitten se oli rynnimässä karkuun. Pesemiseen kului valtavasti aikaa, eikä munkaan flunssaa helpottanut osasuihku, jonka Henrin takia sain. Loppujen lopuksi oltiin sitten valmiita noin yhdeksän aikaa. Kuivateltiin Henriä vähänä kävelemällä ja viltillä, jonka se sai tallista. Sitten mentiin talliin ja kaksi tallilaista tekivät sykeröt. Henri ei meinannut lainkaan ensin pysyä paikoillaan, mut rauhottu kuitenkin sitten lopuks. 

Puol yhentoista aikaan Henrin jalat oli uudestaan pesty sekä sykeröt oli tehty ja poni oli päässyt karsinaan mussuttamaan iltaruokia. Käytiin mökissä hakemassa kamat ja meitä peloteltiin tallin kummituksilla jne... :D Koska mulla on supervillimielikuvitus, Linda suostu jäämään oottamaan mun kanssa mun kyytiä. Kotona pistin joitain tavaroita valmiiksi, vaikka suurin osa olikin jo tallilla. 

Lauantaina, Linda ja sen isä tuli hakemaan mua viideltä, ja oltiin tallilla vähän ennen puolta. Päästiin sisälle kakskytäviis vailla, ja käytiin heittämässä eväät mökkiin. Henri sai syödä aamuruuat ja sitten otettiin se harjaukseen. Järkytyksenä huomattiin, että koko poni oli keltanen ja harja ihan turpeessa. Ei siinä muuta sitten kuin uudestaan pyykille, vaikka nyt ei lotrattukaan niin paljoa. Meillä oli hyvin aikaa, koska sykeröt oli jo edellisenä iltana tehdyt, ja mun piti olla vasta seiskalta selässä. Käytiin mökissä pistämässä mut kuosiin ja sitten varusteet ponille ja noin kymmentä vaille seitsemän lähettiin kävelemään kentälle. 

Vas. alussa, oik. lopussa

Mun arvioitu lähtöaika oli 8.12, mutta koska Henri tarvitsee noin tunnin verkka-ajan, mentiin me siis kentälle jo seitsemältä. Alussa Henri oli aivan kamala. Se kipitti vaan menemään, eikä noteerannut melkein mitään apuja. Ope huuteli aina satunnaisia ohjeita, ja loppujen lopuks Henri oli niin makee! Se toimi kuin unelma, eikä oo koskaan mulla ollu noin ihana! Laukassakin se oli tosi hyvä, vaikka se on meille yleensä se kompastuskivi. Linda ei saanu parhaista paloista kuvia, koska oli vissiin käymässä kansilassa. 

Olin kolmantena, ja osallistujia luokassa oli yhdeksäntoista. Aina edellisen ollessa radalla, sai pyöriä siinä L-päädyssä, radan ulkopuolella siis. Sitten kun ratsukko lopetti, sai kiertää rataa ulkokautta, tai sai myös jäädä siihen L-päätyyn. Itse kiersin kumpaankin suuntaan rataa, eikä Henri onneksi kytännyt mitään. 

Kun autosta töötättiin sai aloittaa radan. Henri ei ollut radalla niin hyvä kuin verkassa, vaan se oli jännittynyt ja kiireinen. Päätin kuitenkin ratsastaa koko radan hymy huulilla, ja ajatella sitä vain kivana kokemuksena. Alussa Henri taipui juuri sopivasti, mutta jossain keskikohdilla se sitten muuttui taas rautakangenksi. Loppua kohden se taas vähän rentoutui. Tää oli kyllä yksinkertaisesti paras rata, mitä mä oon tolla ponilla mennyt, vaikka tuomarit ei oikeen tykänny, kun poni ei liikkunut muodossa saatika peräänannossa. Häntäpäähän jäi siis ne, joiden hepat ei ollu peräänannossa. Tylsää sillein, koska mun tietääkseni siinä ei saisi arvostella muotoa, ellei kisoissa erikseen ole Helppo C - luokkaa johon ratsukko voisi vaihtoehtoisesti osallistua. Korjatkaa jos olen väärässä!

Prosentteja tuli vain 53.8 %,  mutta fiilis oli sitäkin parempi. Voitin itseni, en muita, mutta itseni. Siitä voin pitkään olla ylpeä! Lopullinen sijoitus oli 16/19, ja Linda oli Henrillä sijalla 9. Muut meidän tallilaiset pärjäs myös ihan hyvin, mut ei voittajaksi kukaan selvinnyt. Yksi sai hopeaa, ja muut sitten jäi kai ilman palkintoja. 

Jottei tulisi aivan onnellista loppua, kaikki hyväkin loppuu aikanaan. Nämä oli siis mun viimeiset kisani (ainakin tällä kaudella) tällä ponilla, ja on kyllä ollut huippu mukavaa kisata juuri Henrillä. Sen avulla olen myös päässyt kehittymään, ja pikkuisen ikävä tulee olemaan tätä ponia! Kyllä tulen Henriä vielä näkemään, mutta selkään tuskin enää pääsen.

Pikkasen on kehitystä huomattavissa :) 

109# Viikko nimeltä kaaos on korkattu

Melkein pelottaa mitä tuleman pitää, sillä nyt mun ylle on langennut joku kirous, koska oon koko ajan kipeenä. Milloin on kurkku kipeä, milloin on pää, milloin on auringonpistos ja niin edes päin. Maanantain olin kokonaan pois koulusta kiitos jumalattoman kurkkukivun, jonka takia kurkku tuntu olevan tulessa. Tiistaina menin kymmeneltä kouluun, mutta sekin päättyi auringonpistokseen, ja puoli yhden aikaan lähdin taas kotiin.

Tiistaina kuitenkin muutaman tunnin unien ja sadan särkylääkkeen jälkeen pääsin lähtemään Taikaa ratsastamaan ja kuvailemaan, kuten oltiin Jessican kanssa suunniteltukin. Ensin otin Jessicasta ja Liikusta kuvia pellolla, ja sitten menin hakemaan Taikaa.

Menin ensin kentällä ja kuulostelin vähän, että miltä Taika tuntuu taas pitkän ilman satulaa menemisen tauon jälkeen. Oli se ihan kiva, ja hypättiinkin muutama kerta pikkuristikkoa, joka oli kyllä hurjan pelottava. 

Hetken päästä suunnattiin myöskin pellolle. Ajattelin että Taika ois ollu sit jotenkin reippaampi ku kentällä, mutta possu vaan olis syöny ja jököttänyt paikallaan. Ravailtiin ensin vähän ympyrällä ja kokeilin millanen se olis siellä. Jos vaikka löytyis jotain uutta reippaampaa vaihetta, mutta ei. 

Yritin saada sitä innostumaan laukkaamisesta, mutta ei sekään noussut kuin muutaman askeleen ajaksi. Mentiin sitten vähän kauemmaksi kokeilemaan, ja sit Taikasta kyllä löyty jotain uutta! Se lähti painamaan kauheeta kiitoo, yrittäen päästä tarhoille. Taika paino ihan sikana ohjille ja hyvä kun edes sain pysäytettyä. Eipä otettu enää siitä hirveesti laukkaa. 

Jessica sit meni hetken, ja sit mentiin takasin kentälle. Taika oli siellä taas ihana laiska itsensä, ja turvallisin mielin heivattiin suitset helvettiin pois, ja kiinnitettiin ohjat riimuun. Taika keksi ihana kepin maasta ja nappas sen suuhunsa. Mihin niitä kuolaimia edes tarvitaan kun keppejäkin on kivempi pitää! Pelleiltiin sitten vähän ja mentiin tandem-ratsastusta, ja lopuks Taika sai juosta vähän irtona kentällä. 

Tehtiin vielä kaikennäköistä sen jälkeen, mutta koska mun pitää kohta jo olla nukkumassa (kerään voimia lauantaihin...) en kerkiä niistä kirjoittamaan. Sen sijaan hypätään ridatuntiin, jolloin menin Henrillä. Pistin kannukset, ja Henri oli taas aivan yhtä kamala ku rataharkkojen verkassa. En mä ymmärrä mikä siinä on, mutta sitten lopputunnista oli ihan kiva. Terhi, Anniina ja Sofia oli kuvaamassa, joten sain Henkkailu-materiaaliakin, vaikka parhammista kohdista tunnin loppupuolelta ei ole mitään. 

Kuvat tulee ihan samanlaisina kuin kamerasta, eli en siis ole kerinnyt parantelemaan kontrastia/sävyjä, mutta toivottavasti ette sokeudu!

Kehut ponille lopussa

Pähkel

Poni <3

Kapsu

Sekä tietysti BB'n ja Henrin rakkaustarina.
Tulee mieleen joku pariskunta,
jossa nainen pauhaa miehelle
aina ku se vaan on ulkona puolen
iltaa jne :D 

108# Kuulumispostausta vol. 91209120

Nykyään lähes jokaisen postauksen otsikko viittaa jotain kuulumisiin, koska postailu on hieman jäänyt tiukoille, kun on niin paljon tekemistä koko ajan. Kuten varmaan pystytte arvaamaan, postauksesta on tulossa muutaman kilometrin pituinen, ja vielä pitempi tulisi, jos pistäisin tekstejä enemmän. Päätin kuitenkin vähän helpottaa elämää, ja tämä(kin) jää kuvapostaukseksi niukkojen selvittelyiden kera. Nauttikaa, jos voitte! :)

Jätkä la 11.5. Laura oli kuvaamassa meitä...

Jätkä oli ihan kiva, mutta lopussa laiska...

Mutta sekin on osaksi kuumuuden syytä!

Poppinen to 16.5...

Lenkille lähdössä...

Mentiin maastoon, koska oli tosi kuuma. Kahlailtiin montuilla ja oli
tosi kivaa. Poppinen oli ihan huippu!

Poppinen la 18.5. Sanna oli mukana kuvaamassa ja mentiin taas montuille...

Poppinen oli taas tosi kiva, ja oli ihan innoissaan vedestä,
samaten myös minä vaikka ilme ei sitä paljasta...

Poppista oli polviin asti vettä toisessa lammikossa, ja sieltä kanssa
löyty liiskaantunut harmaa/valkonen kissa pohjasta. Oli aika karun näkönen...

Su 19.5. aamulla menin kuvaamaan Sannaa ja Jätkää maneesille. Jätkä oli oikein hieno!

Sieltä sitten kiireen vilkkaa hyyppärään rataharkkoihin. Henri oli verkassa
suoraansanottuna aivan kamala. 

Radalle mennessä Henkka oli vieläkin aika kauhee. Jahnu myös yllätti sanomalla:
"näin sut lehdessä!" Mä jäin haavi auki tuijottamaan että mitä...?!
Mutta sitten muistin et oltiin koulun kanssa pyöräretkellä pe, ja mukana
oli pyörinyt kaks jotain lehtitoimittajataa, Nurmijärven uutisista ja aamupostista. 

Lainasaappaat jaloissa hiersivät, eikä kannuksetkaan paljoa auttanut,
ennemminkin vaan pahensivat tilannetta...

Hengissä kuitenkin selvisin, ja Lindalla meni Henrin kanssa
tosi hyvin rata! Yks tyytyväinen kuvaaja vaan myhäili
kentän laidalla... :D

Pistettiin Henri Lotoksen karsinaan, koska se oli karannut tarhasta muutama
päivä takaperin. Karsina oli ihan tumma, ja poni hohkasi ihanan valkoisena!

Hyyppärästä huristin takaisin Poppiselle, ja menin ilman satulaa koulua vähän kentällä.
Poppinen oli ihan ok, vaikka häselsi aikalailla. Ratsastuksen jälkeen viilensin Poppista vähän,
ja taiteilin sen täyteen tekstejä ja kuvioita :D

Ja heti tarhaan päästyään oli pakko mennä piehtaroimaan... Voitte arvata
mun ilmeeni sillon... :D

Nää pari päivää/viikko(?) on mennyt siis ihan hyvin, eikä tekemistä oo puuttunut. Nyt tämäkin viikko tulee olemaan samanlaista/pahempaa hullunmyllyä, joten katsotaan, milloin tätäkin seuraavan kerran pääsen päivittämään! 

107# Tallitalkoot ja kulunutta viikkoa

Viime lauantaina, kisojen jälkeen, oli tallilla talkoot, jolloin vähän siistittiin tarhoja. Oli ihan huippu päivä kivojen ihmisten kanssa (sekä tietysti koirien) ja saatiin aivan loistavaa ruokaa! ♥ En muista ees, että millon oisin syönyt niin hyvin. Kävin myös heittämässä hepat sisään.

Illalla mulle ja äitille tuli erimielisyyksiä, että millon se tulee mut hakemaan, joten sain sitten luvan jäädä yöksi. Käytiin illalla(/yöllä) saunassa, ja mä pääsin poreammeeseen joka vaihtaa väriä ja soittaa musiikkia! Oliko ees pikkasen mahtavaa!

tällänen unikaveri !

Aamulla hilpasin talliin pistämään hepsut ulos, ja sitten tulin takaisin sisälle. Nukahdin vissiinkin uudestaan, ja herättiin joskus oisko ollu yhentoista maissa. Sit syötiin (HERKULLINEN) aamupala ja juteltiin. Sit mentiin taas vähän sorkkimaan tarhaa, ja haettiin hepoille kuusenoksia järsittäväksi.

Kai joskus kolmen aikoihin mentiin V'n kanssa juoksuttamaan Jätkää. Jätkäkin olis osallistunut kisoihin, mutta sillä oli vissiin jalka pipi, ni ei voinut tulla. Nyt se oli juoksuttaessa ihan normaali, vaikka aluks olikin varovaisempi. Loppua kohden vertyi ja heitti muutaman pukinkin. 

Juoksutuksen jälkeen lähdin aika piakkoin kotiin ja siellä latailin kuvia koneelle. Viikonloppu oli täydellisesti onnistunut, kiitos ihanien ihmisten! 

Tiistaina tunnilla hyyppärässä mentiin maastoon ja mä menin Leevillä. Laukkailtiin aika paljon Leevin kanssa, sillä muuten muut olis karannut liian kauas. Käytiin kummuilla, maastoradalla ja poolopellolla. Poolopellolla laukatessa, jouduin pelkäämään koko ajan, että nyt tää lähtee, sillä Leevi riemastuu jo kentällä tai maneesissa perätysten laukkaamisesta. Onneksi BB'n ratsastajalta katkes jalustinhihna ja jouduttiin palaamaan tallille hakemaan uutta. Jalustinhihna vaihtui lennossa, ja sitten mentiin taas maastoradalle. Leevi oli maastossa tosi kiva, ja siitä löyty sellasiakin vaihteita, mitä esim kentällä ja maneesissa siitä ei löydy!

Hoitessani Leeviä, onnistuin kuitenki kolauttamaan jalkani puutolppaan, ja tajusin että nyt kävi pahasti. Joo no, niinhän siinä kävi, että polvi rupes turpoomaan, ei voinut varata sille painoa saatika koukistaa. Mökissä huomasin että siinä oli muutaman millin levynen tikku, joka oli aika tiukkaan kiinni, koska en saanut sitä melkein edes irti. Vasta kovaa kun repäsin, niin lähti, mutta ei kokonaan. Puolet siitä himskatin tikusta jäi mun polveen... Ja hieman sattu.

poni, joka näyttää oravalta, kiitos karvanvaihtumisen... 21.4.

            

tässä tää video radasta! :) 

106# KKR:n koulukilpailuharjoitukset 4.5.

Vihdoin pääsin kirjoittelemaan nyt jo viikon takaisista kisoista Poppisella. Jo aamuvarhain hipsuttelin tallille tuhat perhosta vatsassa. Jätkän omistaja teki mun hiuksiin letit, eikä otsiskaan päässyt kummittelemaan. Joskus kymmenen aikaan napattiin Poppinen tarhasta ja ruvettiin pistämään sitä kisakuntoon. Jätkän omistaja teki lettejä ja mä pyörin jaloissa.

Vähän vailla yksitoista rupesin pistämään varusteita. Pistin messuilta ostetun blingbling-huovan, jossa lukee strasseilla Poppinen. Kaikki ainakin tietää kuka on menossa! Yhdentoista maissa menin kentälle kävelemään. Verkkailtiin ja mentiin rata läpi siis omalla kentällä, vaikkakin verkkailu jäi vähän pitkäksi, sillä oli kymmenentenä lähtövuorossa ja kisat alkoivat vasta kaheltatoista.

Poppinen oli "kotiverkassa" ihan ok, meni hyvin kulmiin ja radan kertauskin sujui. Muutaman kerran lävistäjälle rikko laukalle, mutta muuten hyvä. Käveltiin aika reilusti, ettei Poppinen väsyis.

vas. kuvassa on meidän tyylillä lävistäjä laukalla :D
Poppisella on tapana spurtata ihan kunnolla tohon suuntaan!

Kahdentoista maissa lähettiin hipsuttelemaan kisapaikalle, joka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä meidän tallista. R ja V meni mönkkärillä ja Sanna huristeli perään sen mopedilla. Sitten tultiin me Poppisen kanssa. Ehdin jo vannottaa Poppista olemaan hyvin meidän kävellessä kisapaikalle, ja lupas pyhästi olla heittämättä mua selästään.

Kisapaikalla mentiin maneesiin verkkailemaan, ja Poppinen oli ihan "höhöö, moi kaverit!"-fiiliksellä. Se hirnu ja höris ihan jokaiselle, mutta onneks hetken päästä sitten asettu. Poppinen oli verkassa kiva, vaikka mä olinkin varmaan jännittynyt kuin rautakanki. Oltiin verkkailun jälkeen menossa kävelemään, kun jouduttiinkin sitten mennä pistämään lainakuolaimet, sillä meillä oli suussa kielletyt sellaiset. Siinä vaiheessa olin jo että ei paska, mutta vielä "huonommaksi" oli menossa. Mentiin kysymään et saako olla raippaa, mutta saatiin vastaus että ei, kannukset on pakolliset. 

minä ja viiden tähden sensuuri *****

No ei muuta kuin lainakannukset jalkaan, vaikka vähän hirvittikin. Menin maneesiin uudestaan verkkaamaan, ja Poppinen tuntu kuitenkin ihan hyvältä, kun miettii että oltiin lainakamoissa.

Verkkailtuani hetken, ja törmäiltyä muihin ratsukoihin, huomasin ettei kannukset oo sittenkään niin pahat. Ekaa kertaa siis käytin. Mentiin pihalle kävelemään ja odottelemaan vuoroa. Olin jo verkannut aika reilusti (kotona + kaks kertaa maneesis) mutta Poppinen ei kuitenkaan tuntunut väsyneen. Vähän ennen meidän vuoroa oli sitten kuitenkin vielä 10 min tauko, joka sai mut vielä enemmän hermostumaan. Kymmenen minuuttia kului liian yllättävän nopeesti, ja pian me oltiinkin jo kävelemässä kouluradan vieressä, edellisen ratsukon suorittaessa rataa. 

Radalle kun mentiin, jännitys oli jo vähän helpottanut, mutta mahassa mylläs edelleen. Rataan sai tutustua ennen pillinvihellystä, ja me ravailtiin kaikkia mahdollisia kuvioita siellä, ettei Poppinen sitten säikkyisi mitään. Kun pilliin vihellettiin, me ravattiin ulos radalta, kierrettiin kukkaämpäri ja tultiin pituushalkaisijalle - pysähdys ja tervehdys. Sitten eteenpäin. 

Yritin taivuttaa Poppisen hyvin mutkaan, mutta en onnistunut. Lävistäjälle ja askeleenpidennys. Se menee plörinäksi ja Poppinen rikkoo laukalle. En saa sitä heti alas, ja tuomari merkitsee paperiin "rikkoo laukalle, ei esitetty." Sitten kolmikaarinen kiemuraura kentän yli. Poppinen kiihdyttelee tapansa mukaan ensimmäisessä kaarteessa ja tuomari kirjoittaa tahdin hidastamisesta. Pitkällä sivulla askeleenpidennys harjoitusravissa, menee hyvin. Tuomari kuitenkin kirjoittaa että selkeämmät siirtymiset. 

Pysähdys ja peruutus. Peruutus meinaa jäädä kesken, mutta saan vielä yhden askeleen. Poppinen vastustelee kättä, ja tuomari merkitsee senkin. Lävistäjälle taas. Meni paremmin kuin edeltäjänsä, mutta tuomarin mielestä lopahti vähän yli puolessa välissä. Sitten laukannosto, Poppinen nostaa hyvin. Keskiympyrällä se kuitenkin vaihtaa ristilaukalle, mutta saan melko pian takaisin. Lävistäjä laukassa, Poppinen kiihdyttelee, ja tuomari ei pidä siitä. Pah. Sitten toiseen suuntaan laukka, joka sujuu paremmin. 

Kymmenen metrin voltti oli hyvä, enemmän asetusta ja taivutusta, niin olisi ollut parempi. Sitten pituushalkaisijalle, josta paperin parhaat pisteet. "Hyvin pit.halkaisijalla." Hienoa. Prosentteja saatiin 48.8 % Pettymys valtaa pian, mutta ei se mitään, kotitallilla kun paperia tarkasteltiin, niin huomattiin että lähes joka kohdassa lukee "poni sitä", "poni tätä", tuomari on siis luullut Poppista poniksi. Pettymys vaihtui aika pikaisesti huvittuneisuudeksi, sillä eihän kukaan voi luulla Poppista poniksi? Ei siis ihme, että saatiin niin huonot pisteet ja prossat, jos tuomari on arvostellut Poppisen ponina... Mua jäi ainoastaan radalta ärsyttämään ne laukkarikot, ja Poppisen jännittyneistyys. No ens kerralla paremmin! 

"Ratsastit reippaasti, mutta poni ei oikein ollut kunnolla avuillasi, josta virheet myös johtuvat. Taivuta ja aseta paremmin. Ratsasta heppa paremmin pohkeen ja ohjan väliin. Laukka aika epätahtista, onko ponilla kaikki kunnossa? Tsemppiä jatkoon! :) "

Ei se haittaa, kisojen jälkeen kotitallilla on yksi iloinen heppahöperö ja poni! Sijoitusta en vieläkään tiedä, koska missään ei näy. Seuraavat kisat taitaa sitten olla vissiinkin elokuussa. Koska nyt en jaksa enempää kirjoittaa, niin pistän seuraavaan postaukseen ehkä ratavideon ja sitten muuta höpötystä viikonlopusta! Siihen asti, moro ! :)