198# Huoleton on hevoseton

Voi itku ja hampaidenkiristys. Viikko on taas alkanut oikein mahtavasti; hevonen seisoo, hokinreikiä jalassa, rikkinäisiä loimia sekä hampaiden jälkiä kaulassa. Poppinen on ottanut tosiaan hieman osumaa, ehkä jokseenkin liioittelin tuota hevonen seisoo, sillä kyllä se muuten normaalisti liikkuu, mutta ei olla mitään kunnollista tehty sitten sunnuntain.

En tiedä kumpaa ahdistaa enemmän tuo haava, omistajaa vai hevosta, sillä vaikka Poppinen nostaakin jalkaansa aina kun siihen yrittää koskettaa, tai pestä haavaa, ei sen ilme paljoa värähdä toimenpiteen aikana. Minä sensijaan pelkään sitä sattuvan paljonkin ja masentelen sen puolesta. Ja sitten niihin loimiin. Ensimmäinen sadeloimi löytyi riekaleina eilen tallille tultuani, ja se on sen verta pahoin revennyt, ettei siitä kyllä ehjää enää saa. Meidän toinen vuorellinen sadeloimi taas on revennyt jonkunverran sauman kohdalta, eli sen ehkä voi vielä pelastaa.

Eniten harmittaa tässä ehkä kaikki. Loimet eivät kuitenkaan mitään halpoja ole ja jos samaa rataa jatkuu, niin saattaapi olla että niitä joutuu ihan urakalla ostelemaan. Syyllinen näiden loimien kohtaloon on mitä todennäköisimmin tallin uusi ruuna. Tämä herra on ollut aikaisemminkin samalla tallilla Poppisen kanssa, mutta palasi nyt takaisin. Kiva heppa minun mielestäni, mutta Poppinen ei tykkää ihan samaa. Se ei nimittäin oikein pidä uudesta tulokkaasta. Joinain päivinä ne toki kiehnäävät kylki kyljessä ja muutamaan otteeseen on tuo ruuna hypännyt sen selkäänkin (siksi rikkinäiset loimet) mutta taas joskus ei kenekään läheisyys kelpaa neidille. Ehkä me ollaan jossain määrin samanlaisia!

No mutta, asiasta sitten toiseen. Postauksen kuvat on otettu viime sunnuntaina, kun lähdimme yhdessä Saaran kanssa maastoon Taimilla ja Poppisella (Taimi-kuvia luvassa lähiaikoina!). Matkasimme hiekkakuopille ja Saaran äiti käveli mukana kamera kourassa. Me olimme Poppisen kanssa liikkeellä ilman satulaa ja muutamaan otteeseen selässä pysyminen vaati aikamoista apinointia, kun neiti oli kerännyt hieman virtaa. Mentiin aika paljon ylämäkiä ja Poppinen ei oikein osannut päättää, halusiko se mennä ensin vai vasta toisena. Ensimmäisenä se kyttäili ja oli aika tahmea, mutta Taimin peräänkään hän ei missään nimessä halunnut joutua. Aina kun menimme takana, Poppinen yritti livahtaa Taimin vierelle, ja kun ei päässyt, se alkoi kuumumaan sen mittakaavassa aika paljonkin. Valitettavasti nämä ao. kuvat ovat todella huonolaatuisia, sillä tallensin ne facebookin kautta...

Pyörittiin myös jonkun aikaa lätäköillä, ja Taimilla oli ainakin hauskaa! Se yritti muutamaan otteeseen heittää ympäri ja mennä piehtaroimaan, kun taas Poppinen tyytyi vain hieman kauhomaan vettä ja pienten rohkaisujen jälkeen se suostui myös laukkaamaan lammikon läpi, ja voi että kun se oli märkä sen jälkeen! Kauaa ei vesileikkien jälkeen kuopilla enää oltu, mitä nyt vähän laukkailtiin vielä, sillä Poppinen näytti vähän merkkejä, joiden perusteella virtaa vielä oli. Sillä kestää välillä aikansa heräillä, joka näkyy siten, että maastossakin se alkuun lönköttelee vain menemään, mutta jonkun ajan päästä se ottaa omia lähtöjään ja vetää korvat hörössä täyttä neliä vaikka kuski yrittääkin hidastaa!

Nyt tosiaan huomenna lähdetään varmaan köpöttelemään tallitöiden jälkeen ja lisäksi hoidan jalan sekä pään kuten tänään ja eilenkin. Kuten olette varmaan huomanneet, Poppisella on otsassa/päässä ihottumaa, joka ei lähde sitten millään. Olen pessyt sitä vaikka millä, käyttänyt ell:n antamia rasvoja, syöttänyt chiaa ja ties vaikka mitä! Nyt kokeilussa on Solhedsin tuotteet, katsotaan jos lähtisi paranemaan.

Onko teidän hevosillanne jonkunnäköistä ihottumaa tai karvanlähtöongelmia?