159# ERIKOISPOSTAUS: Liikun Taika

Ensiksi minun piti kirjoittaa aivan tavallinen hyppypostaus, mutta päätin kirjoittaakin hieman erilaisemman tekstin blogissakin tutuksi tulleesta Taikasta. 

___________________________________

Tutustuin Taikaan vuonna 2012, sen saapuessa Jessican perheelle. Se oli lihava, eikä sitä oltu paljoa liikuteltu ennen Jessicalle tuloa. Sen ratsastettavuudesta ei tiedetty paljoa mitään, joten ensimmäistä kertaa Jessican noustessa sen selkään sillä oli suussa olympiat varmuuden vuoksi. Taika oli kuitenkin laiska, eikä osannut lainkaan mitään. Se pelkäsi kentän reunalla olevaa tuolia sekä kentällä olevia tynnyreitä. Huh, vaikuttaa aika laiskalta! Muistan ajatelleeni. Se oli kuitenkin kiltti, siitä ei ollut epäilystäkään. Se nyt vain sattui olemaan hieman raaka vielä. 

Mielessäni ei edes käynyt ajatusta, että josko minäkin jossain vaiheessa istuisin sen selässä. Niin kuitenkin kävi samaisen vuoden syyskuussa. Siitä päivästä lähtien kävin tallilla muutaman kerran viikossa ratsastamassa Taikaa. Aloitimme Jessican kanssa kaiken Taikan kanssa alusta. Laukannostot se suoritti joskus hienosti, mutta ne olivatkin vain nostoja, eikä laukka pysynyt yllä liikakilojen painaessa. Jessica alkoi totuttamaan sitä esteisiin samalla kun minä yritin koulupuolella saada sen päähän jotain perusjuttuja. 

Maastoillessa Taika säikkyi alkuun kaikkea. Muistan yhden kiven, jonka ohitus tuotti paljonkin ongelmia. Lopulta Taika rohkaistui kulkemaan se ohi ja sitten siinä ei ollutkaan enää mitään pelättävää. Kun kyttäysongelmat oli saatu kuriin, Taikasta kuoritui oikein mallikas maastoilija. Se oli luotettava, vaikkakin hetkittäin kova pideltävä. Kentällä laiskasta hevosesta tulikin maastossa oikea maantiekiituri. 

"Mentiin tänään Jessican ja sen vanhempien kanssa yhelle metsäradalle! Mä menin Taikalla ja Jessica meni Mariella. Kun sen vanhemmat ajo yhellä ravihepalla nii me mentiin ihan täysii ympäri rataa! Oli ihan superhauskaa vaik Taika ei meinannu eka pysähtyy! :D"

Alkutalvesta 2013 mentiin paljon pellolla, joten koulu- ja estejutut pääsivät hetkeksi unohtumaan. Paineltiin vain pitkin peltoa peräkanaa Jessican kanssa. Kun tallille saapui kolmas suomenhevostamma Pirjo, Jessica alkoi liikuttamaan sitä enemmän. Niinpä minä menin enemmän Taikalla ja käytiin yhdessä puttemaastoissa. Talvella Taikalle kokeiltiin myös länkkäsatulaa, joka ei kuitenkaan ollut hyvä, joten tavallisella satulalla ratsastus jatkui. 

Taikan edistymisen varsinkin laukannostoissa saattoi helposti huomata. Se nosti laukat yleensä kiltisti laukkapohkeista, joita oltiin koko edellinen syksy jankattu. Kun lumet vihdoin sulivat pääsimme taas kentälle sekä hyppäämään. Alkuun Jessica hoiti taas hyppäämisen ja minä yritin saada Taikan kanssa väännettyä jotain koulun tapaista. Mutta sitten minä pääsin taas hyppäämään ja hyppäsin Taikan kanssa oman ennätyksemme, eli huimat viisikymmentäsenttiä!

Meillä oli Jessican kanssa suokkien, varsinkin Taikan kanssa aina hauskaa. Kokeilimme kevään aikana tandemia ja menimme riimulla muutamaankin otteeseen, jolloin Taika saattoi heittää innostuksissaan pari pukkia. Kerran myös irtohypytimme Taikaa. Kerran menimme pellolla ilman satulaa, mutta sillä reissulla meinasi käydä köpelösti, kun Taika lähtikin yhtäkkiä laukkaamaan laitumille päin, minä selässä. 

Kesän aikana en paljoa käynyt Taikaa ratsastamassa, enkä sen puoleen syksylläkään, mitä nyt yhden maastolenkin kävimme heittämässä. Taikan kehitys oli kuitenkin lähtenyt kovaan nousuun, varsinkin esteiden puolella. Vaikka en syksyn aikana Jessicalla käynytkään, kuvista katsottuna Taika oli aikalailla hyvässä kunnossa. 

Kun saimme välimme paikatuiksi, pääsin taas mukaan Jessican ja samalla myös Taikan arkeen. Viimeisimmässä kunnon kuulumispostauksessa kerroin myös Taikasta, kuinka Jessica oli hypännyt sillä metrin, eli heidän ennätyksensä ja kuinka olin päässyt itse myös Taikan selkään. Kuten kyseisessä postauksessa myös mainitsin, niin oli huomattavaa, kuinka paljon Jessica oli sen kanssa työskennellyt, sillä tuntui kuin allani olisi ollut aivan eri hevonen, kuin se kieletelevä ja kyttäävä Taika. 

Jessicalla oli paljon suunnitelmia Taikan kanssa täksi vuodeksi. Piti käydä jotkut kisat, saada etupainoisuutta pois ja hypätä ihan kunnolla. Kaikki ei kuitenkaan aina mene kuin sitä suunnittelisi. Eilen, eli Nuutinpäivänä Taika lähti Viikkiin pahan ähkyn takia. Taika ei kuitenkaan selvinnyt, joten taivaalla tähdenlailla kimaltelee nyt tänä vuonna seitsenvuotiaaksi kääntyvä suomenhevostamma, Liikun Taika. 

Tasan vuosi sitten otettu kuva

Taika ei missään vaiheessa ollut helppo hevonen. Toki kyllä se puksutti eteenpäin, kun sitä tarpeeksi pyysi, mutta varsinkin alkuaikoina esteiden ylitys oli yhtä takkuamista. Jessica teki sen eteen paljon töitä, niinpä suuret osanotot vielä tätä kautta Jessicalle! Taika oli hieno esteputte, mutta valitettavasti kaikki päättyy aikanaan.

L I I K U N  T A I K A  2 0 0 7 - 2 0 1 4  ♥