156# Mitäs meille kuuluu? + uusi ulkoasu

Meille kuuluu hyvää, kiitos vain kysymyästä. Ollaan koko tämä loma menty enemmän tai vähemmän rennosti, vaikka kyllä me ollaan oikein tosissamme yritetty myös tuupata. Kuten huomaatte, ulkoasu on vaihtunut jouluisesta siniseen, joten kertokaahan mielipiteenne kommentilla! Vuosikin tässä kerkesi jo vaihtua ennekuin sain otettua itseäni niskasta kiinni ja kirjoitettua postausta, ups! No mutta jos tämä yhtään lohduttaa, niin tämä postaus onkin sitten aika pitkä ja kuviakin on roimasti, laadusta en vain takaa mitään!

Kuten tiedätte, olen huono päivämäärissä, joten en nyt takaa, että olen varmasti mennyt silloin ja silloin, sillä muisti saattaa tehdä tepposia. Mutta jokatapauksessa aloitellaan!

Jouluaattona kävimme Poppisen kanssa reippaalla maastolenkillä, sonnustautuneena tietenkin poroasuun, jonka ansiosta saimmekin paljon hymyjä kulkiessamme pitkin kylää.

Sitten olenkin vain ratsastellut ihan omaan tahtiin muutaman kerran, joiden päivämääristä minulla ei yksinkertaisesti ole mitään hajua, sillä en ole saanut niille kerroille kuvaajaa! Mutta ainakin sen tiedän, että 26.12. pääsin jälleen hyppäämään Jätkällä! Viime kerrasta olikin jo aikaa muutama kuukausi.

Juurikin tuon tauon takia otimme aikalailla rauhassa pienillä esteillä, jotta päästäisiin taas hommaan mukaan ja jännitys taas häviäisi. Alkuun menin taas samalla kaavalla; harjasta puristaen, kevyessä istunnassa jo kymmenen metriä ennen estettä sekä ravilla. Kun hyppääminen luonnistui edes jotenkuten, aloin tilittämään Jätkän omistajalle kaiken, mikä omassa hyppäämisessäni ärsyttää. Muutaman hyvän neuvon jälkeen istuin tukevasti satulassa ratsastaessani esteelle, nousten kevyeeseen istuntaan vasta kun oli sen aika, joka auttoi paljonkin. Se myös merkitsi sitä, etten pystynyt puristamaan harjasta, joten pystyin keskittymään paremmin ohjaamiseen joka helpotti myös hommaa! Sitten piti vain uskaltaa laukata esteelle.

tyylikönötys, ja muokkaamaton kuva, koska laiskuus !

Lopulta uskaltauduin laukkaamaan, mutta yhdellä ensimmäisistä kerroista Jätkä lähti aikalailla kaukaa, enkä päässyt hyppyyn lainkaan mukaan, joten tuloksena oli se, että paiskauduin Jätkän kaulaa vasten, josta pääni hakkautuikin muutamaan kertaan Jätkän kaulaan, sillä Jätkä päättikin vielä hypätä sarjan toisen osan!

Tämän jälkeen homma alkoi kuitenkin jollain lailla sujumaan, ja vaikka oma istuntani onkin vielä aika järkyttävän näköinen, pystyin olemaan ratsastuksen jälkeen tyytyväinen, sillä ymmärsin taas uusia juttuja, jotka helpottivat hommaa huomattavasti! 

Nämä ovat videolta napattuja screenshotteja, joten jätetään suosiolla pienemmäksi!

30.12. Meninkin pitkästä aikaa ystäväni Jessican tallille, ja pitämään pienimuotoista estetuntia hänelle ja blogistakin jotenkuten tutulle Taika-nimiselle suomenhevostammalle, jota liikuttelin vuoden 2012 syksystä viime kevääseen asti säännöllisen epäsäännöllisesti, kunnes homma sitten jotenkin vain jäi. Syksyllä meille Jessican kanssa puhkesi todella iso riita, joka onneksi on saatu nyt paikattua, ja ollaan luvattu toisillemme ettei tälläistä enää tule tapahtumaan. Se on siis toinen syy siihen, miksi Taikasta tai Jessican muista hevosista ei ole mitään kuulunut, jos joku on asiaa ihmetellyt.

Mutta tosiaan korjailtiin vähän jalanpaikkaa lyhentämällä jalustinta ja saatiin myös Taikan etupainoisuutta hieman kuriin paremmalla ohjastuntumalla. Kuvia voi Jessicasta ja Taikasta katsella Jessican omasta blogista! Pääsin itse kokeilemaan myös pitkästä aikaa Taikaa, ja voin myöntää, että Taika ei ole yhtään samanlainen hypättävä kuin luulisi. Huomaa kuitenkin että on Jessica sen kanssa töitä tehnyt, ja heidän hyppäämisensä näyttää todella siistiltä, kun vertaa siihen minkälaista meno oli kun itse pääsin selkään...

Taikan liikutuksen jälkeen nappasimme tarhasta shettisruuna Laten, jota liikuttelimme vielä muutama vuosi sitten hyvinkin ahkerasti. Nyt kuitenkaan emme kiivenneet selkään, kuten olisimme vielä kaksi vuotta tehneet, vaan pistimme ponille kärryt perään ja suuntasimme pellolle. Ajeltiin jonkun aikaa siellä vuorotellen ja Late heitti muutaman ei-niin-toivotun-pukinkin, joista saimme makeat naurut! Sitten hoidimme Laten pois ja aika pian sen jälkeen lähdin kotiin.

mitäköhän tämän kuvan laadulle ja värille mahtoi tapahtua...? 

Sitten seuraava muistikuva onkin 31.12. jolloin menin Poppisella ilman satulaa puomeja! Koska oli paukuttelupäivä, menimme yhdessä Even kanssa tallille jo aamupäivästä. Pistin Poppisen kuntoon ja menimme kentälle yhdessä Jätkän ja tämän omistajan kanssa. Hetken päästä Poppisen omistajakin tuli kentälle, ja pisti meille kolme puomia, joita rupesimme tulemaan alkukäyntien jälkeen ravissa. 

Poppinen innostui puomeista aikalailla heti, ja aina puomeille tullessa se oli korvat hörössä, ikävä kyllä kuvista sen ilme näyttää jokseenkin tylsistyneeltä tai ärsyyntyneeltä... :D Hetkittäin Poppinen teki puomeille loikkia, kuvittelen niiden olevan estesarja. Kun oltiin menty kumpaankin suuntaan puomit ravissa, ruvettiin tulemaan niitä laukassa!

Muutamilla kerroilla laukka ei oikein osunut kohdilleen, jonka takia tehtiin joko ensimmäiselle puomille kamikaze-loikka, tai sitten mentiin kaikki puomit kiitoravissa, jossa kuten voittekin arvata, oli aika hankala pysyä! Poppinen näytti kyllä tykkäävän vaihtelusta, kun pääsi vähän pomppimaan. Se intoutui jopa tekemään muutaman loikan puomien jälkeen, mutta heti kun lennähdin hieman eteenpäin, eli toisin sanoen kaulalle, se hidasti kiltisti. Eihän Poppinen tahallaan ratsastajaa halua tiputtaa, se vain sattuu aina innostumaan!

Olisin kyllä voinut Poppiselta odottaa ihan kunnon jättiloikkia sekä pukkeja, sillä onhan siitä jo aikaa, kun se viimeksi pääsi loikkimaan. Mutta tapansa mukaan Poppinen päätti yllättää ja suhtautua yllättävän rauhallisesti koko hommaan.

Pidettiin hetken päästä pieni käyntipaussi ja sitten tultiin vielä kummastakin suunnasta muutamaan otteeseen puomit laukalla. Poppinen vaihteli laukkaa muutamaankin otteeseen puomeilla, mutta vaihtoi kuitenkin aina oikeaan laukkaan kierrokseen nähden. Ratsastuksen jälkeen hoidin Poppisen herkkujen kera pois.

Seuraava yö olikin paukutteluyö, joten hevoset olivat seuraavana päivänä tallille yhdessä Even kanssa mennessämme aika viriileinä. Itse juhlin tosiaan uuttavuotta käymällä vuoden vaihtumisen jälkeen vessassa ja sitten katsottiin yhtä sarjaa tietokoneelta, meillä oli siis tosiaan kovat juhlat!

Ensimmäisenä liikutukseen pääsi Jätkä, sillä koska olin saanut edellisenä päivänä Poppisesta kuvia, olihan pakko saada myös edes muutama kuva Jätkästäkin! Jätkä kyttäsi kentällä kaikkialle, eikä ratsastuksestakaan meinannut tulla mitään. Videoltakin kuului aikalailla selvästi, kuinka kirosin Jätkän jännittyneisyyttä. Testasin myös samalla mahdollisia uusia saappaitani, jotka viisi reikää jalustimia pidennettyäni tuntuivat jopa ihan hyviltä!

Kiitos sumuisen sään, kuvista tuli pelkkää suttua, vaikka Eve epätoivoisesti yrittikin asetuksia vaihdella. Allaolevat kuvat ovat kaikkein parhaat päivän saldosta, mutta niissäkin oma istuntani on kovin järkyttävän näköinen. Ja ei, en ole itsekriittinen, pyrin vain täydellisyyteen ja niin edespäin...

Jätkän jälkeen ratsastukseen pääsi Poppinen, joka oli Jätkääkin säikympi. Se oli varma että joka pusikosta hyppää joku paukuttelijamonsteri ja oli valmiina sinkaisemaan pienimmästäkin äänestä. Koska tuolloin oli jo niin pimeää, kuvia ei Poppisen ratsastuksesta valitettavasti tullut! Tehtiin kuitenkin perusjuttuja ja lopeteltiin sitten, kun olin saanut Poppiseen edes jotenkin kontaktia ja olimme saaneet muutaman hyvän pätkän.

Torstaina sitten taas kesätuttavuuteni Saara pyöräili meille, ja oltuamme muutaman tunnin ihan kotosalla, suuntasimme tallille Poppista ratsastamaan. Menin Poppisella ilman satulaa, eikä oikein tehty mitään hyödyllistä, ellei alkua lasketa. Piakkoin ravaamisen jälkeen ilmoitin, että nyt ei jaksamus ollenkaan riitä kouluvääntöön, joten mentiin puolipitkillä ohjilla koko tunti. Ratsastuksen jälkeen oltiin kyllä kummatkin Poppisen kanssa ihan hiessä. Kuvien puuttumiseen jälleen sama selitys kuin äskenkin, pahoittelen!

Mutta sitten pääsemme vihdoin perjantaihin, jollon hyppäsin pikkuristikoita Poppisella! Poppinen oli ihan innoissaan touhusta, eikä kuskiakaan sen pahemmin jännittänyt! Muutaman kerran tuli vähän hassu hyppy, kun lähdin ennakoimaan tai jätin Poppisen yksin, mutta suurimmaksi osaksi hypyt olivat ihan hyviä!

laatukuva, mutta parempaakaan en nyt saanut videosta irti!

Jotta teille ei jäisi pahaa makua suuhun näistä huonolaatuisista kuvista sekä screenshoteista, päätin koota teille pienen koostevideon nyt näistä yllämainituista heppailuista. Toivon myös, että ymmärtänette virheeni varsinkin esteillä, mutta kyllä tämä tästä pikkuhiljaa alkaa luonnistua! :)

Sitten vielä kummastusta herättämään yksi kuva ja nimi:

P i r j o