186# Koulukilpailut meidän tyyliin

Hellurei ja hellät tunteet! Toivotaan ettei tämä postaus aiheuta mitään paskamyrskyä, kuten kiistatta jokainen (heh, siis kaksi aikaisempaa) Poppisen ja Jätkän kanssa käydyistä kisoista kirjoitettu postaus on aiheuttanut. Ottakaa siis kukkahatut pois päästänne ja löysätkää nutturaa, jotta osaatte pitää mölyt mahassanne, varsinkin jos olette aikeissa kommentoida "LÄMMINVERISET EI KUULU KISAKENTILLE!!!1" tai jotain muuta yhtä fiksua.

Kulunut kuukausi ollaan harjoiteltu Helppo C tutustumisluokan kouluohjelmaa, joka startattiin viime sunnuntaina (11.1) HyvUran järjestämissä harjoituskoulukilpailuissa! Alkuun harjoittelu ei oikein ottanut sujuakseen, joka johtui ensinnäkin jälleen kerran satulasta ja toiseksi siitä, kun kentällä ei oikein voinut kunnolla harjoitella. Vielä kun oli lomaa, oli helppo käydä maneesilla kentän ollessa huonommassa kunnossa, mutta kun koulu taas alkoi, oli viimeiset päivät ennen kisoja hieman hankala hyödyntää, kun ei ratsu eikä ratsastaja uskaltanut laukata kunnolla kentällä pienen pyllähtämisen jälkeen ja maneesille ei päässy kuin vain kouluaikaan.

No, kisoihin asti selvittiin ja oikein hyvä kokemus lähti sieltä mukaan! Oltiin ajoissa jo kisapaikalla ja laitettiin Poppinen nopeasti kuntoon, sillä kenelläkään ei riittänyt intoa oikein seisoksella muutenvain hyytävässä tuulessa ja lumituiskussa. Vieras talli taikka hirnuvat hevoset eivät Poppista paljoa hetkauttaneet, mutta maneesissa päästi hän muutaman oikein ilohuudon. Hyyppärän peilit olivat myös hyvin mielenkiintoisia, tai ainakin peilin takaa tuijottava ruskea pikkuhevonen oli, sillä sille piti höristä koko ajan ja Poppinen näytti selvästi miettivän, että mikä ihme toi on, kun seuraa ja tulee vastaan koko ajan, mutta ei haise kuitenkaan miltään...

Pitkien alkukäyntien jälkeen aloimme ravailemaan ja verryttelyyn alkoi tulla enemmän hevosia. Onneksi meillä ei ollut mikään kiire, sillä startattiin luokan loppupäässä vasta. Kun luokan ensimmäinen ratsukko lähti radalle, rupesin keräilemään ohjia ja yrityksemme tuupata verryttelyssä onnistui ihan hyvin! 

Se, mikä verryttelyssä kuitenkin onnistui, ei taatusti sujunut radalla. Tehtiin ihan hyvät verkat, mutta en kuitenkaan tajunnut, että Poppinen voisi mahdollisesti pelätä/jännittää/esittää pelkäävänsä kouluaitoja! Joten kun siis meidät kuulutettiin siirtymään radan sisäpuolelle, en meinannut edes saada neitiä yo. kuvassa näkyvien puomien yli, saatika sitten kouluaitojen välistä. Lopulta eräs kiltti naishenkilö talutti meidät sitten radalle. :D 

Jos joku ajatteli, että tuo ylläkerrottu oli jo huonoa/noloa/mitä nyt ikinä ajattelettekaan, niin lisää vaikeuksia oli vielä rutkasti edessä. Ensinnäkin maneesin katolta pääsi ropisemaan lunta jonkun verran radalle, joka tarkoitti siis valkoista viivaa hiekassa. No, eihän me meinattu päästä siitäkään sitten yli eikä ympäri, joten päätin yrittää ratsastaa tuomaripäätyyn ennen pilliinvihellystä. Päästiin lähimmillään n. viiden metrin päähän tuomarista, kun neiti päätti, että hei, eihän hän sinne suostu menemään, ja pisti kunnon shown pystyyn!

Katsomosta kuului muutama järkyttynyt huokaisu, kun taas Even ilme oli luokkaa Reetta, ei näin :D No siinä hetki kun taisteltiin, niin lopulta päästiin tuomarin luo. Tuomari yritti vähän lahjoa Poppista herkuilla, mutta eeei hän voi vieraalta mitään ottaa ! Oltiin hetki tuomaripäädyssä ja sitten kierrettiin taas vähän rataa. Pilli soi aika pian ja aloitimme radan, vaikka Poppinen olikin vielä aivan pöllötuulella. 

Rata oli selkään aivan kamala. Siis kertakaikkiaan! Kaikki mitä oltiin harjoiteltu, valui sormien välistä ja vähän tuli mietittyä, että kuinkakohan hyvän kuvan annamme tuomarille. Radan kulkua noin selästä käsin en viitsi enempää selostaa, mutta Poppinen oikoi, kiemurteli, rikkoi laukasta ja suorastaan mateli eteenpäin. Se oli myös todella jännittynyt, joka välittyi hyvin tuomarillekin. Kaikesta huolimatta, saatiin rataan nähden todella hyvät prosentit. Tuomarin mukaan Poppinen oli tahdikas, mutta tänään harmittavan jännittynyt, jolloin eteenpäinpyrkimys kärsi jonkun verran. Tehtiin kuulemma suorilla hyvät tiet ja rata parani loppua kohden. Pisteitä saimme 104 ja prosentteja 57.7 % ! 

Juu, ei yhtään fiksumpaa ilmettä voinu tehä mut ihana Poppinen ! ♥

Radan jälkeen mentiin hetkeksi vielä poolokentälle hölkkäilemään ja sitten ruvettiinkin purkamaan ponia. Poppinen meni oikein nätisti koppiin ja päästiin matkaan melko pian. Tulomatkalla Poppinen ei ollut syönyt ollenkaan, mutta nyt heti kun sain sen koppiin kiinni, alkoi mutustaminen. Kotitallilla otettiin suojat pois ja vaihdettiin loimet sekä tietysti herkuteltiin tovi! Nämä kisat olivat radan puolesta todella epäonnistuneet, mutta seuraaviin kisoihin sitten lähdetään vähän varmemmin fiiliksin! 

Kuten jo postauksen alussa mainitsin, en tarvitse yhtäkään roturasistista kommenttia, ettekä tekään hyödy mitään siitä, että kommentin julkaisun jälkeen se lentää suoraan roskakoriin. Säästäkää siis näppäimiänne ja välttäkää vihaviestejä, jooko? :) Kaikkihan me joskus epäonnistutaan, mutta siitä sitten noustaan uudelleen ja kohti uusia kokemuksia. Näihin syvällisiin sanoihin (:D) on hyvä lopettaa, ja näkyillään taas loppuviikon puolella. :)