Kolmen kuukauden hyppytauko

... nyt se on ohi!

Muistatteko kun mainitsin jokunen aika sitten Poppisen päässeen liinassa minulta irti ja hypänneen ne muutamat esteet ihan intopiukeena? No nyt se tosiaan pääsi viime viikolla piiiitkästä aikaa "kunnolla" taas toteuttamaan itseään esteiden merkeissä, kun päätin käyttää hyväksi kentällä jo valmiiksi ollutta irtohypytyskujaa. Eve lähti mukaani apukäden/kuvaajan rooliin ja saatiinkin ihan kivoja rallittelukuvia! Itse hyppykuvat eivät oikein ottaaneet onnistuakseen, mutta videoista sain nappattua muutamat screenshotit, ettei tämä niinsanottu estepostaus jää nimenomaan ilman esteitä. 

Alkuun meillä oli Poppisen kanssa hieman erimielisyyksiä siitä, pysytäänkö mielummin paikallaan ja harvennetaan kasvustoa kentän laidalla, vai lämmitelläänkö esteitä varten hölkkäilemällä. Kuten arvata saattaa, Poppinen ei oikein innostunut jälkimmäisestä vaihtoehdosta, vaan itsepäisesti aina tilaisuuden salliessa napsi aidan pieliltä matkaevästä. Myös portti tuntui vetävän Poppista vahvasti puoleensa, sillä sinne se palasi kerta toisensa jälkeen, vaikka kuinka yritin saada sen toiseen päähän kenttää. 

Lopulta kun oltiin lämmitelty tarpeeksi, talutin Poppisen kerran kujan läpi, jotta se ei kuluttaisi aikaa vain kujan kyttäilyyn kun pitäisi päästä tositoimiin. Tämän jälkeen toistin saman, mutta päästinkin sen kujan suulla vapaaksi, ja juoksutusraippaa ilmassa heilauttamalla yritin saada Poppisen hyppäämään, mutta hän päättikin ottaa vähän iisimmin ja hölkkäsi ristikoiden yli juuri ja juuri kolauttelematta. Tämän epäonnistuneen kerran jälkeen yritin saada vielä toistamiseen sitä siirtymään laukkaan, mutta sitä ei vain kiinnostanut kuluttaa voimavarojaan alle neljänkymmenensentin ristikoihin. Kun se sitten oli muutaman kerran mennyt ristikot, - - ravissa, nostettiin viimeinen pystyksi jolloin Poppinenkin tajusi mitä hommalla haettiin. Se pääsi oikein hyppäämisen makuun ja muutaman kerran rallitteli kujan läpi hulluja loikkia tehden ihan vapaaehtoisestikin. Hetken päästä korotimme hieman vielä pystyä, nostimme ensimmäisen puomista ristikoksi ja keskimmäistä ristikkoa myös nostin. Korkeimmillaan viimeinen oli ehkä noin kuusikymmentä senttiä korkea, keskimmäinen varmaan kymmenisen senttiä matalempi ristikko ja ensimmäinen ihan pikkuristikko.

Saatuani tarpeeksi juoksemisesta, pistin Even hommiin ja tartuin itse kameraan. Ensin Poppinen pääsi Eveltäkin karkuun muutaman kerran, mutta lopulta kun yhteinen sävel löytyi, oli se taas niin menossa. Juostuani vasta hetki sitten päättömänä ympäri kenttää, ei hengitykseni meinannut oikein tasaantua (yllätys, yllätys), ja tasaisen videon saadakseni istahdin sitten hiekalle. Katselin kun Poppinen selvitti korkeimmatkin (haha kokoluokka 30-60cm) leikiten ja heti viimeiseltä esteeltä laskeuduttuaan se tuli ihmettelemään mitä minä maassa istun. :D

Hyppelyiden jälkeen käytiin kävelyttämässä Poppista kärryradalla loppukäynneiksi, jonka jälkeen kylmäsin jalat ja suihkutettiin koko hevonen. Sitten se pääsi takaisin tarhaan evästämään.

Suunnittelin tässä juuri, että kun sopiva satula vihdoin on, voitaisiin kokeilla jotain pientä jumppasarjaa/ristikoita selästäkin käsin, vähän mielenvirkistykseksi, koska toistamiseen Poppisen jahtaaminen kentällä ei oikein houkuta. Ja jos pikku hyppääminen ei saa sitä käyttäytymään taas oudosti, niin voitaisiin aina silloin tällöin mennä juurikin jotain pikku-esteitä! Kuitenkin kun hevonen tuntuu niin nauttivan hommasta ja kunhan ei ruveta terveydella leikkimään, niin miksipä ei. :)

Tämä postaus on tosiaan ajoitettu, ja kuten muutama postaus sitten kerroin, niin tällä hetkellä olen lätäkön toisella puolella, Pärnussa, keräilemässä voimia alle viikon päästä alkavaa kouluvuotta varten, kääk! Palaan täältä maanantaina, mutta vasta tiistaina pääsen tallille Poppista halailemaan, sillä tulemme hovikuvaajani Even kanssa vasta illalla Suomeen. Nyt kuitenkin hyvää loppuviikkoa teille, toivottavasti siellä(kin) on lämmintä! :)