77# Jätkänpätkä & kuvailuja

Eilen oli ihana ilma, joten menin ulos kuvailemaan. Mallina toimi meidän kissa, Väinö, sekä muu luonto. Oli upee ilma, ja kuvistakin osa onnistu ihan kivasti. Auringon kuitenki häipyessä pilvien taa piiloon, menin takaisin sisään. Olin hetken koneella, ja sitten lähin tallille.

Matkalla tallille poikettiin äitin kanssa agrimarketissa, ja nappasin sieltä mukaan uudet hanskat ja poppiselle loimivyön. Tallilla sit noudin Jätkän tarhasta ja rupesin pistää kuntoon. Ensimmäiseks meillä tuli ongelmia kavioiden puhdistuksessa. Joko Jätkä ei nostanu jalkoja, nojas muhun koko painollaan tai takajalkoja puhdistaessa rupes potkimaan. Loppujen lopuks erävoitto pamahti kuitenkin mulle. Pistin vielä varusteet ja sit suunnattiin kentälle.

Kenttä oltiin aamulla aurattu, niin se oli aika inhottavan liukas, joten en uskaltanu mennä hirveen kovaa. Ratsastus ei menny kovinkaan kehuttavasti, sillä Jätkä vaan pysähteli tai nosti päänsä ja rupes vänkäilee vastaan. Ravissa oiko kulmissa, eikä välittäny vähääkään musta siellä selässä. Tehtiin vähän käyntitehtäviä ja ravaaminenki rupes sujumaan joten kuten. Jätkällä oli ollu edellisenä päivänä vapaata, niin ei oikeen voinutkaan oottaa siltä mitään superia.

Laukkasin aina vaan pitkät sivut, ja Jätkän mielestä se tais olla aika tylsää, kun ei saanutkaan mennä tuhatta ja sataa ympäri kenttää. Tyytymättömänä surkeaan kohtaloonsa, keksi se uuden tavan kiusata mua. Aina laukasta käyntiin taikka raviin siirtyessä, se pysähty ja nykäs päänsä kunnon voimalla alas. Sitä ei kuitenkaan tapahtunu joka kerta, vaan aina odottamatta.

Yhessä vaiheessa kun laukattiin, ja Jätkä teki taas temppunsa, niin en ollu ollenkaan varautunu, koska luulin et Jätkä oli jo lopettanu pelleilyt. No saikin sit kiskastua mut siihen kaulalle. Tajusin sen vähän liian myöhään, sillä Jätkä rupes laskee päätään. Iskin sit naamani Jätkän harjantyveen, ja tää nostaa päänsä ylös. Rupesin peruuttaa takasin satulaan, ja Jätkä laskee jälleen päänsä ! Ilman käsiä kun sillon olin, niin vedin taas siihen kaulalle. Siinä tuli jos sellanen "Jumantsuikka, ei ois pitäny herää aamul"-fiilis, mut loppujen lopuks kuitenkin pääsin takasin satulaan. Jätkä yritti tota temppua vielä paristi, mutta sit luopu pelleilemisestä, ja saatiin ihan kivojakin pätkiä.

6.1. 

psst! Oon päivittänyt noi tietosivut!